Liebster Award ja 11 matkatarinaa

Kiitos Kohteena maailma blogin Rami Liebster Awardista! Tämä palkinto kulkee blogilta toiselle ja sen saajan tulisi vastata esitettyihin 11 kysymykseen. Tässä minun 11 tarinaani vastauksena Ramin kysymyksiin.

1. Mihin maahan matkustaisit, jos valinta pitäisi tehdä ruuan perusteella?

Aiemmin olin sitä mieltä, että vaikka ruoka olisi kuinka hyvää, siihen kyllästyy parissa viikossa. Näin siis ennen kuin matkustin Meksikoon ja totesin herkuttelevani paikallisella ruualla viikko toisensa perään kaipaamatta muuta. Tuoreista ja yksinkertaisista raaka-aineista tehtyä, juuri sopivan mausteista ruokaa, johon saa erilaisilla kastikkeilla ja lisukkeilla uusia vivahteita ja tarvittaessa tulisuuttakin. Riittää jo yksinäänkin syyksi lähteä Meksikoon!

2. Mikä on Suomen paras kesäkaupunki?

Tähän on vain yksi vastaus: Helsinki. Onhan Helsinki muulloinkin kiva, mutta kesäisin se herää eloon. Lukemattomia tapahtumia katukirppiksistä puistojameihin, mattolaitureita, kesäkahviloita, saaristoveneitä. Valoisia kesäöitä ja luonto lähellä. Eihän sitä voi muuta kuin rakastaa.

3. Pisin reissusi ja minne suuntautui?

Olen pariin otteeseen asunut ulkomailla vuoden, ensin lukioaikana vaihto-oppilaana Minnesotassa (USA) ja myöhemmin töissä Puerto Ricossa, Karibian lämmössä. Näitä ei ehkä kuitenkaan voi laskea varsinaisiksi reissuiksi? Toisaalta nyt olemme eläneet läppärikulkureina jo yli 1000 päivää, mutta olemme käyneet aina välillä Suomessa. Pisin ulkomaan pätkä on ollut vajaa puoli vuotta, marraskuusta 2013 kesäkuun 2014 alkuun. Aloitimme reissun Barcelonasta, risteilimme Atlantin yli Louisianaan, viihdyimme Meksikossa lähes kolme kuukautta, käväisimme Guatemalassa ja piipahdimme Floridassa ennen toista Atlantin ylitystä ja lopuksi kävelimme muutaman sata kilometriä Camino de Santiagoa Espanjassa (kuva sieltä).

4. Mikä on seuraava matkailukohteesi ja miksi?

Juuri nyt olen Skotlannissa, ensin koiravahtina pikkukylässä ylängöllä ja sitten pienellä roadtripillä. Täältä matka jatkuu päiväksi Lontooseen. Eli vastaisinko sitten, että Lontoo? Lontoo valikoitui kohteeksi, koska sitä kautta pääsee järkevästi Pariisiin — jossa meidän taas pitää olla marraskuun alussa lentääksemme Tunisiaan. Ja koska Lontoon kautta kuitenkin kieppaamme, niin pitihän sille edes se yksi kokonainen päivä varata, sillä se on yksi suosikkikaupungeistani. Miksikö? Ehkä siksi, että Lontoossa ei ainakaan ikinä käy aika tylsäksi.

5. Paras ranta missä olet ollut?

Puerto Ricon Playa Flamenco vie kyllä ykkössijan. Sen turkoosia laguunia kiertää vitivalkoinen hiekkaranta. Palmut huojuvat, eksoottiset kalat uiskentelevat vedessä ja hotellit puuttuvat näkymää haittaamasta, sillä rannalla on vain leirintäalue.

Toinen suosikkini on Fidzin Yasawa-saaret, joilla hyppelimme rannalta toiselle häämatkallamme. Palmujen välissä heiluva riippumatto, hiljalleen rantaan lyövät aallot ja uskomattoman kirkas vesi jäivät unohtumattomana muistona mieleen. Tosin mieleen jäi myös lähes päivittäinen sade — kuka käski vierailla sadekaudella? — jonka ansiosta nautimme rannasta lähinnä katoksen alta käsin.

Eikä pidä unohtaa Luumäen mökkirantaa, joka on ihan omassa luokassaan! Lämpöä ja eksoottisia kaloja on ehkä muita mainitsemiani rantoja vähemmän, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Ja ne auringonlaskut, jotka värittävät joka ilta taivaalle uuden uniikin taideteoksen.

6. Lomakohde, minne et varmasti matkusta toista kertaa?

Yritin miettiä kohdetta, joka olisi ollut niin vastenmielinen, etten haluaisi sinne uudestaan. En keksinyt yhtäkään, joten vaihdoin taktiikkaa ja mietin, minne todennäköisesti en ikinä enää päädy. Tällainen kohde on varmasti Anak Krakataun tulivuorisaari Indonesiassa. Ei siksi, etteikö saari olisi ollut aivan uskomattoman upea ja mieleenpainuva kokemus, vaan siksi, että sinne on hankala päästä. Muutaman tunnin venematka Jaavan saarelta — eikä reittiliikennettä vaan pitää itse vuokrata vene ja kuski — eikä myöskään mitään fasiliteetteja eli kaikki majoitusvälineistä juomaveteen pitää kuljettaa mukana.

7. Suosittele minulle kolme kaupunkikohdetta Euroopassa, minne sinun mielestäsi kannattaa mennä?

Berliini nyt vaan on Berliini ja juuri siksi suositeltavien joukossa. Se on kuin lukemattomia pikkukaupunkeja toinen toisensa vieressä. Uutta tekemistä vaikka vuoden jokaiselle päivälle, ruokaherkkuja ympäri maailmaa, lukemattomia puistoja, viihtyisiä kuppiloita. Kaikki toteutettuna niin berliiniläisesti: tuttavallisesti, omalaatuisesti ja sydämellä. Älä suunnittele liikaa, vaan hyppää kaupungin menoon ja katso minne se sinut vie.

Lissabon hurmasi minut salakavalasti kaakelikoristeisilla taloillaan, jyrkillä kaduillaan ja omaperäisillä ihmisillään. Kävele rantaan katsomaan meren liikettä ja kalastajien rivistöjä, ajele vanhalla keltaisella ratikalla kaupungin halki ja pidä kahvitauko herkullisen pasteis de Belem leivoksen kera. Eksy kapeille kujille, syö itsesi ähkyyn paikallisessa tavernassa ja istahda sen jälkeen muiden joukkoon puiston pikkuterassille nautiskelemaan valkoviiniä illan hämärtyessä.

Belgrad on suosikkikaupunkini ja joudun yhä syvemmin sen pauloihin jokaisella vierailulla. Belgrad on monipuolinen, ihmisen kokoinen, tuttu ja eksoottinen yhtä aikaa. Älä jää pyörimään pelkästään keskustan kävelykaduille — vaikka sielläkin kannattaa pyörähtää, istahtaa hetkeksi terassille ja ostaa poppareita katukojusta. Ihastele linnoitusta auringonlaskussa ja vietä muiden turistien kanssa iloinen ilta Skadarlijan boheemikadulla. Mutta kävele myös hieman syrjemmälle, eksy korttelimarkkinoiden vihanneskojujen väliin, keskustele elekielellä piirakkamyyjän kanssa ja istahda hetkeksi puistonpenkille paikallisten tavoin elämää seurailemaan.

8. Baari jota et unohda?

Café No Sé Guatemalan Antiguassa on jäänyt mieleen. Asuimme sen lähistöllä, joten päädyimme sinne ihan sattumalta yhtenä iltana. Ja sen jälkeen muutamana muunakin iltana. Sokkeloinen ja hämärä baari, jossa kuitenkin oli viihtyisä tunnelma. Muiden kanssa tuli jutusteltua, toisinaan oli hyvää live-musaa ja joskus ilmestyi ilmainen shottikin pöytään. Ei siihen sen kummempia vaadita.

9. Jälkeenpäin hauskin kömmähdys reissulla mikä kohdalle on osunut?

Aina kun kuulen Ultra Bran kappaleen Minä suojelen sinua kaikelta, minua hymyilyttää kohdassa “olen eksynyt Latviassa”. Sillä minä todellakin olen eksynyt Latviassa, ihan kunnolla. Olimme jossain Riikasta pohjoiseen, siinä kohdilla missä tien varressa näkyy hiekkarantaa kilometri toisensa perään. Illan suussa katsoimme karttataulusta, että muutama kilometri rantaa eteenpäin löytyy leirintäalue ja päätimme kävellä sinne yöksi. Muutama kilometri upottavalla hiekkarannalla ei ollutkaan ihan niin helppoa ja siitä tuli kunnon iltatreeni. Vihdoin, kun luulimme olevamme jo melkein perillä, huomasimme, että aidattu tehdasalue tukki reitin rannan ja leirintäalueen välissä. Tähän aikaan ei vielä ollut karttoja kännyköissä, emmekä olleet edes tajunneet ottaa valokuvaa näkemästämme kartasta, joten seuraavat pari tuntia harhailimmekin sitten pitkin Latvian maaseutua yrittäen löytää tuon kartassa näkemämme leirintäalueen. Kellon jo lähestyessä puolta yötä löysimme lopulta perille, vain saadaksemme tietää, että leirintäalueella oli jonkin uskonnollisen ryhmän kokoontuminen eikä siis tilaa meille. Hetken pohdittuamme marssimme metsän läpi merenrantaan ja pystytimme telttamme dyynin taakse. Siinä vaiheessa ei enää paljoa naurattanut, mutta seuraavana aamuna jo hymyilytti teltan oven auetessa merinäkymään.

10. Mistä löytyy ärsyttävimmät katukaupustelijat?

En muista, että missään olisi ollut todella ärsyttäviä katukaupustelijoita. Hankalimpia ovat lapset kaupustelijoina. Heille tuntuu aina pahalta sanoa ei, vaikka tietääkin, että ostamalla heiltä usein vain tukisi heidän “myyjänuraansa” koulunkäynnin sijasta. Angkorin temppelialueella Kambodzassa oli hyvin sinnikkäitä lapsia postikortteja kaupustelemassa. Yksien kanssa jutellessamme he kertoivat olevansa päivät koulussa ja vasta iltaisin myymässä, mutta hankalahan se on tietää totuutta. Jos jotain positiivista tästä kuviosta pitäisi löytää, niin ainakin lapset puhuivat ihan keskustelukelpoista englantia.

11. Missä maassa on kauneimmat maisemat?

Uudessa-Seelannissa! Pohjoissaaren hobittikukkuloista ja tuliperäisten alueiden värikkäistä avaruusmaisemista eteläsaaren jylhiin vuoriin ja vehreisiin metsiin, Uusi-Seelanti on maisemienjahtaajan unelmien täyttymys. Meillä oli maassa aikaa vajaat kaksi viikkoa, eikä se riittänyt mihinkään. Ensi kerralla ainakin kuukausi! Mukaan säänkestäviä vaatteita ja kamera, paljon muuta ei tarvitakaan.

Liebster Awardin käytäntöön kuuluu keksiä itse uudet 11 kysymystä ja esittää ne 11 muulle pienelle blogille, jotka samalla nimeää palkinnon saajiksi. Minä en onnistunut löytämään seuraamistani blogeista — melko nopeasti vilkaistuna kylläkin — yhtäkään, joka ei Liebsteria ole vielä saanut ainakin kertaalleen. Kaikki sen kyllä ansaitsisivat vaikka toistamiseen! Veikkaan silti, ettei monikaan jaksa useampaan vastailla, joten jätän tällä kertaa uudet kysymykset jakamatta. — Jos joku palkinnon ja kysymykset haluaa, niin huikkaa tuolla kommenteissa ;)

Edit 20.10. Nimeän Stacyn Reissublogin Liebster Awardin saajaksi!

Liebster Award säännöt:

• Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
• Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
• Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
• Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

Ja ne 11 kysymystä:

1. Missä olisit mieluiten juuri nyt?
2. Jos suosittelisit “kaiken nähneelle” matkaajalle kohdetta, mikä se olisi ja miksi?
3. Missä ja miten sinä olet ollut eksyksissä?
4. Milloin ennakkoluulosi ovat osoittautuneet vääriksi?
5. Minkä stereotypian olet todennut paikkansapitäväksi?
6. Millainen olisi täydellinen päiväsi, ellei rahalla ja fysiikan laeilla olisi merkitystä?
7. Onko jotain mitä olet nähnyt/tehnyt kohteessa tv-sarjan tai elokuvan inspiroimana?
8. Paras pakkausvinkkisi?
9. Meri vai vuoret?
10. Mikä on erikoisin eläin, johon olet matkoillasi törmännyt?
11. Jos sinun pitäisi antaa yksi ohje ensimmäistä kertaa ulkomaille lähtevälle, mikä se olisi?